Rytmi muokkaa liikkeitä ja tunteita ja musiikin tahtiin liikkuminen lisää dopamiinin eritystä kehossa eli tuottaa mielihyvää, auttaa säätelemään tunteita, vaikuttaa elimistöön piristävästi ja energiaa lisäävästi, auttaa oppimisessa. Dopamiinin puutos on yhteydessä mm keskittymishäiriöissä, esim ADHD, ja kehon jäykistymissairaudessa eli Parkinsonin taudissa.
Lähes kaikkia ihmisen toimia ohjaa dopamiini. Sillä aivot palkitsevat meidät, kun teemme jotain lajin säilymisen kannalta hyödyllistä, kuten syömme tai harjoitamme seksiä. Kekseliäänä eläimenä ihminen tosin osaa huijata palkkion ilman vastinettakin. Joskus palkkion metsästys johtaa riippuvuuteen.
Shoppailemisesta ja rahapeleistä voi tulla yhtä riippuvaiseksi kuin päihteistä. Riippuvuuden aiheuttavat kehon omat huumeet, dopamiini ja serotoniini. Viime aikoina on saatu uutta näyttöä näiden aivojen välittäjäaineiden osuudesta prosessissa, joka tekee ostamisesta tai pelaamisesta pakonomaisen tarpeen.
Mielihyvä on kehon kehon tapa kertoa, että olemme tasapainossa. Mutta sen liiallisessa tavoittelussa on siis riskinsä.
Yhdessä laulaminen saa oksitosiinihormoonin erittymään. Oksitosiinia tarvitaan synnytyksen käynnistymiseen ja maidon erityksen alkamiseen mutta oksitosiinia erittyy myös mm. seksuaalisen mielihyvän yhteydessä. Oksitosiinilla on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus, minkä vuoksi sitä tutkitaan potentiaalisena lääkkeenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
Endorfiinejä erittyy kun kuuntelee musiikkia, josta pitää. Endorfiinit vähentävät kivuntunteita.
Useat meistä kuvaavat liikunnan tuottavan hyvän olon tunteen ja auttavan mieltä rentoutumaan. Ilmiötä on selitetty sillä, että liikunta lisää mielihyvähormonien, esimerkiksi endorfiinien, tuotantoa tai pitoisuutta. On myös arveltu, että liikunta muuttaa keskushermoston välittäjäaineiden, esimerkiksi noradrenaliinin, dopamiinin ja serotoniinin, pitoisuuksia niin, että mieliala paranee. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa liikunnan jälkeen havaittiin niiden aivoalueiden toimivan erityisen aktiivisesti, missä aistitaan hyvän olon tunnetta. Lisäksi on esitetty, että psykologiset mekanismit, kuten esimerkiksi minäkuvan tai itsearvostuksen muuttuminen, selittävät liikunnan tuottamaa hyvinvointia. On myös mahdollista, että liikunnan tuottamat fysiologiset vasteet, esimerkiksi stressihormonipitoisuuksien nousu liikunnan aikana, sopeuttavat ja muokkaavat elimistöä stressin kokemiselle ja muodostavat tällä tavoin yhteyden hyvän olon tunteelle.
Musiikkiliikunta eri muodoissaan siis moninkertaistaa hyvän olon tunnetta koska siinä sekä liikutaan että kuunnellaan miellyttävää musiikkia.
On tutkittu, että musiikki yhdistää ihmiset. Musiikin kuuntelu (esim. konsertit, festarit), musiikin soittaminen (bändit, orkesterit) tai tanssiminen yhdessä (tanssilavoilla, jumpassa, festareilla, yökerhossa) tuovat ihmiset yhteen ja yhteisen asian äärelle. Samalla luodaan sosiaalisia kontakteja ja yhdistytään yhteiseen tunnetilaan.
Dementoituneet vanhukset, jotka eivät edes tunnista läheisintä ihmistään, saattavat heretä hyräilemään kuulemaansa nuoruusaikansa musiikkia ja jopa muistaa oikeita sanoja ja sävelkulkuja. He myös virkistyvät silminähden.
Jonkun instrumentin soittaminen on myös erittäin terveellistä ja suositeltavaa. Kaikkien edellämainittujen etujen lisäksi soittaessa aivot käyttävät niin montaa osa-aluetta aivoissa, että soittaminen (ja musiikki yleensäkin) on oikea aivojen megavitamiini. Arvostettu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sanoo että musiikki on leikin korkein muoto. Musiikin juuret ovat vitaliteettitunteissa, jotka syntyvät sellaisista elimistön toiminnoista kuten hengitys, nälän tunne ja sen lievittyminen. Musiikki liikuttaa ja lohduttaa. Musiikin avulla voidaan kokea ja muovata tunteita turvallisesti. Musiikin harrastaminen ja opiskelu mahdollistaa äänimaailman hallitsemisen ja sillä leikkimisen luovalla tavalla ja luova asenne antaa tunteen sisäisestä autonomiasta ja tekee elämästä elämisen arvoista.
Kaikestä yllämainitusta voisin vetää johtopäätöksen: tanssi on erittäin hyvä ja terveellinen harrastus! Kohtuudella nautittun. Tyhjä tai surullinen olotila tanssi-illan jälkeen voi kertoa narkomaniasta eli riippuvuudesta.
Tanssiriippuvuuden tunnusmerkkejä:
1. Esiintyy voimakas himo tai pakonomainen halu tanssia
2. Kyky hallita tanssin käytön aloittamista, määrää tai lopettamista on heikentynyt
3. Esiintyy vieroitusoireita tanssin käytön päättyessä tai vähentyessä.
4. Sietokyky kasvaa. Tämä voi ilmetä siten, että:
a) käytettyä tanssiannosta suurennetaan päihtymyksen tai entisen vaikutuksen saavuttamiseksi tai
b) entinen annos tuottaa selvästi heikomman vaikutuksen käytön jatkuessa.
5. Tanssi muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi. Tämä voi ilmetä:
a) muista merkittävistä kiinnostuksen kohteista tai tyydytyksen lähteistä luopumisena joko osittain
tai kokonaan siten, että
b) tuntuva osa ajasta kuluu tanssin hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen
6. Tanssi jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai
joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen.
Fyysiset oireet
- voimakkaat vieroitusoireet, tarve tanssia
- ruhjevammat, murtumat, venähdykset yms.
- vatsavaivat
- iho-oireet, ihottumat
- puutostilat, kouristukset, rytmihäiriöt, kohonnut verenpaine
- kosmeettiset, ulkonäölliset vauriot
- hermovauriot, vapina
- muistin häiriöt ja muut aivovammat
Psyykkiset oireet
- mielialahäiriön oireet
- oman tilan kieltäminen
- himo tanssiin (addiktio)
- unettomuus
- persoonallisuuden muutokset
- vapina yms.
Sosiaaliset oireet
- suhteet läheisiin ihmisiin epänormaalit
- ihmissuhteet perustuvat tanssisuhteiden ylläpitämiseen
- etsitään itsen ulkopuolelta tanssimisen mahdollistajaa
- tanssin ajankäyttö häiritsee työtä
- sosiaalinen verkosto muokkautuu tanssille sopivaksi (työ, ystävät)
- avioerot, erot lapsista
- taloudelliset oireet
Hengelliset oireet
- sielun myyminen tanssille
- "eläminen tanssin kautta"
- moraalinen rappio
- oman arvomaailman romuttuminen
- oma itse kokonaisvaltaisesti hukassa
