Sinitaivas

Jos jostakin yhtyeestä huokuu tekemisen ilo niin Sinitaivaasta. Taitavia muusikoita hyvällä meiningillä ja monipuolisen musiikin laatu ei onnu missään vaiheessa. Vuosi sitten jäsenistöä vaihtui mutta onneksi tilalle löytyi uusia monipuolisesti lahjakkaita soittajia. Toivon, että entiset jäsenet ovat löytäneet elämäänsä uusia antoisia haasteita.
 Juha-Matti Ahola omalla iloisella olemuksellaan on näin tanssijan näkökulmasta yhtyeen sydän. Hän jutustelee mukavia ja välillä hyppää letkajenkalle tanssijoiden joukkoon. Yhtyeen jäsenet tulevat tauolla juttelemaan yleisön kanssa ja jopa tanssivat kun ehtivät. Juhis ainakin on loistava tanssittaja! Muita en ole vielä päässyt testaamaan ;)

 
(kuvat Joensuun Kimmelin keikalta 13.3.2015)

 Minulle mieluista tässä yhtyeessa on monipuolinen soitinten käyttö (joka on ollut heidän tavaramerkkinsä alusta asti) mikä tuo kappalaisiin raikkautta ja yllätyksellisyyttäkin. Toinen mieluinen asia on monipuolinen tanssittava musiikki. Ravintolassa he eivät kaikkia lajeja soita, mutta tanssilavoilla läpi käydään lähestulkoon kaikki lajit vanhoista perinteisistä aina uudempiin ja lattareihin saakka. Ja komeat pojat vetävät puoleensa kauniita nuoria naisia joten heitä seuraavat perässä keikoille tanssimiehet ja lopputuloksena on aina hauskat ja tanssilliset hyppelöt. Pidän myös siitä, että orkesteri pukeutuu tyylikkäästi mutta rennosti ja yhtenäisesti. Ja nämä miehet ovat muutenkin siistin näköisiä ja oloisia. Suttuinen ulkoinen olemus ei mielestäni oli kohteliasta asiakkaita eli maksavaa yleisöä kohtaan.

Vertailun vuoksi liitän tähän kesäkuussa 2009 kirjoittamani tekstin (eli kuusi vuotta sitten)
Sinitaivas on siis säilyttänyt otteensa vuosien myötä, kiitos siitä heille!

Sinitaivas Kuikalla

Otsikko ei ollunna kirjoitusvirhe. Ei kuikka sinitaivaalla vaan tosiaan Sinitaivas Kuikalla!
Keskisuomen parhaaksi tanssilavaksi äänestetty Kuikan lava on maineensa veroinen. Kaunis, viihtyisä ja tanssillinen. Viime keskiviikkona siellä esiintyi siis Sinitaivas. Muistaakseni vuoden viidyttäjä viime tai toissa vuonna. Todella hyvä ja monipuolinen yhtye! Soittaa monipuolista musiikkia lahjakkaan monipuolisesti. Soitinrepertuaariin kuuluu sellaisia soittimia joita yleensä ei tanssikeikalla kuule. Esim poikkihuilu ja tinapilli. Kyseisiä soittimia käsitellyt poika soitti vissiin ainakin viittä eri soitinta keikan aikana!
Ja nuorten miesten iloinen ote ja kontakti yleisöön oli niin hurmaavaa että vanhaakin lämmitti :) (juu, ja oli silmänruokaakin!)

Paikalla olleet tanssittajat olivat parhaasta päästä eli pääsin oikein nautiskelemaan kaikista lajeista. Erityisesti jäi mieleen kunnon tangot, cha chat ja jopa parit salsat! Ihana tanssi-ilta!

Rituaalitanssi-lavatanssi

Alkukantaisten heimojen käyttäytymiseen on aina kuuluneet erilaiset rituaaliset tanssit. Yleensä niihin koristaudutaan erityisesti ja huolella. Maalattu iho, koristeltu ulkomuoto. On tansseja, joihin voi liittyä mukaan koko kylä/heimo. On vain poppamiesten suorittamia tansseja, jotka saattavat johtaa transsiin. Hyvin pyhiin menoihin voi liittyä huumaavien aineiden nauttiminen. Usein tanssit suoritetaan ringissä tanssien. Ehkä nuotion ympärillä. Pyhiin menoihin liittyy perinteisesti uhrilahjan antaminen jumalille.
Niihin kaikkiin liittyy yleensä tietyn kaavan mukaan valmistautuminen, tietyt rituaalit, tietynlainen käyttäytyminen. Niihin liittyy musiikki ja/tai laulu. Rytmi joka huumaa ja tempaa mukaansa. Rytmi joka lumoaa tai kiihdyttää.
Kuinka suomalaisten lavatanssit eroavat näistä rituaalitansseista? Vai eroavatko?
Intohimoisimmat tanssinistit valmistautuvat huolella tanssi-iltaan. Valitsevat parhaat mahdolliset vaatteet ja koristukset, jotka sopivat tanssilavalle. Siis jotka ovat sekä kauniit että käytännölliset. Huomioon on otettava olosuhteet.
Kengät on oltava hyvät, sekä jalkaan että lattialle sopivat. Yleensä kengät ovat vain ja ainoastaan tanssirituaalin suoritusta varten pyhitetty. Vaatteiden väritys tukee sitä, että näyttäisi mahdollisimman raikkaalta koko illan. Eli musta on suosiossa koska siinä ei näy hikiläiskät yhtä helposti kuin muissa väreissä. Tietyt tanssivaatteet ovat myös pyhitetty vain tanssikäyttöön.
Korut yms. valitaan siten, että ne eivät takerru mihinkään (esim. ohikiitäviin tanssijoihin) helposti.
Tiettynä kellon lyömänä tanssijat saapuvat tanssirituaalia varten rakennettuun majaan, jonka tanssitila usein on pyöreä tai pyöreähkö. Usein niissä majoissa ei tehdä/järjestetä muita toimintoja kuin tanssirituaaleja. Ihmiset suorittavat uhrilahjan päästäkseen rituaalipaikalle.
Lavalla on tietyt kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt ja jos joku niitä rikkoo, häntä ei katsota suopeasti, hänet saatetaan jopa poistaa rituaalipaikalta vartijasotureiden toimesta.
Kun paikalle saapunut soitto-orkesteri aloittaa rytmikkään soittonsa, ihmiset alkavat toistaa samoja rituaaleja kerta toisensa jälkeen lopulta tanssien itsensä hurmokseen.
Naaraat ja koiraat asettuvat omiin ryhmiinsä, joista hakevat parin rituaalisuoritusta varten. Paritta jääneet siirtyvät soiton ajaksi tanssialueen reunoille, josta tarkkailevat rituaalia silmät kiiluen.
 Rituaaleilla on yleensä jokin tavoite. Lavatansseissa tavoite ei ole yhteinen vaan yksilöstä riippuva, vaikka samaa rituaalia käytetäänkin. Joku käyttää rituaalia kosiomenoihin, toinen oman hyvinvoinnin lisäämiseen, kolmas ehkä pääsee vahvaan hurmostilaan, josta on tullut riippuvaiseksi.

Mikä saa ihmisen lähtemään lavatansseihin?

Tanssilavalla ihmiset, naiset ja miehet, liikkuttavat itseään musiikin tahdissa. Jokainen omalla tyylillään. Ja rytmillään. Hikisinä. Useimmat vakavina.
Kaksi kappaletta, ja vaihto. Naiset omaan riviin ja miehet omaansa. Miesten rivin lonkerot sykkivät naisten riviä kohti ja pian alkaa rituaali uudelleen.
Kaksi ihmistä tervehtivät toisiaan, tarttuvat kiinni toisistaan ja alkavat hakea yhteistä säveltä. Mies vie ja nainen kuuntelee, seuraa.

Tanssista voi muodostua kaunis, miellyttävä kokemus. Mies tuntee kuinka nainen seuraa ja tuntee vahvuutta ja kasvaa taidoissaan. Tuntoaistit herkkänä nainen aistii miehen viennin. Aivot lähettävät vaistomaisia käskyjä keholle toimia miehen kehon antamien sykäysten seuraamana. Kummastakin olo tuntuu hyvältä ja sanattomasti kumpikin yllyttää toistaan yhä haastavampiin kuvioihin ja vartalon hallintaan.
Hetken tuntuu että mies ja nainen sulautuvat yhteen, liikkuvat samassa energiassa. Kokemus saattaa olla lähes orgastinen.
Toinen musiikkikappale päättyy ja mies palauttaa naisen paikalleen, kumartaa kiitokseksi ja katse hapuilee jo uutta naista. Seuraavaa haettavaa.

Ulkoa päin tanssijat näyttävät hehkuvalta orgaaniselta massalta, joka kasautuu lavan laitamille ja keskustaa kohden liike lisääntyy. Jopa villiintyy. Kosteus tiivistyy ikkunoihin ja tunnelma on käsin kosketeltavaa.

Ilta illan jälkeen samat ihmiset hakeutuvat lavoille Miksi?
Intohimon riivaamina?
Yksinäisyyttään?
Kuluttaakseen aikaansa?
Tavatakseen ystäviään?
Kuuntelemaan musiikkia?

Mikä saa ihmisen lähtemään tanssilattialle?
Monelle se on sisäinen pakonomainen tarve. Jopa riippuvuus. Lavalta pois oleminen aiheuttaa vieroitusoireita; levottomuutta, tuskan tunnetta ja ajatuksen karkailua. Toisille fyysisiä oireita, pakkoliikkeitä.

Tanssista tulee himo. Sitä haluaa lisää, enemmän ja parempaa. Fyysiset rajat rikotaan maanisuuden iskiessä päälle. Vaikka hiki valuu ja jalkoja särkee, musiikin taas alkaessa, keho lähtee liikkeelle, mieli palaa lattialle.

On ihmisiä, jotka käyvät tanssimassa harvakseltaan. Se on heille satunnainen huvi. Elämän tilanne ei ehkä salli enempää tai tanssi ei kiinnosta niin paljoa. Käydään kuuntelemassa jotain tiettyä orkesteria, tanssitaan oman kumppanin kanssa ne muutamat valssit ja humpat. Tai mennään istumaan lavan laitamille josta hyvällä tuurilla ehkä joku tuttu hakee tanssimaan. Tai mennään hakemaan välillä se silmää miellyttävä ihminen, joka vielä sattuu olemaan rivissä jäljellä tai istumassa tuolirivillä.
On ihmisiä, jotka tulevat etsimään elämänkumppania tai jotkut jopa seksisuhdetta. Mutta jälkimmäistä haetaan enemmän ravintolasta. He käyvät lavalla niin kauan kuin kumppani löytyy. Sitten mielenkiinto siirtyy muihin osiin elämässä. Tanssimassa käydään korkeintaan sen oman kumppanin kanssa juhannuksena tai jos joku hyvä yhtye tulee lähilavalle.
On ihmisiä, jotka käyvät tanssimassa aina kun ehtivät. Työt järjestetään siten että ehdittäisiin tanssimaan. Samoin lomat.
Nämä ihmiset ovat ns. lavantautisia, kuten he itseään leikillisesti nimittävät. Heidän ystäväpiirinsä hupenee niihin, joita näkee lavoilla. Kaikki viikonloput ja useita iltoja viikollakin kuluu tanssin pyörteissä. He valmistautuvat tanssi-iltaan ajatuksella. Hiukset laitetaan siten, että kampaus kestää hikisen illan. Vaatteet valitaan siten, ettei valuva hiki näy niissä ainakaan heti. Monella on vaihtopaita mukana. Kengät ovat kunnon tanssikengät, jokaisella oman mieltymyksenä mukaiset.
Eri tanssilajeja harrastavat saattaa erottaa kengistä. Ei välttämättä, mutta joskus.

Tanssin olemuksesta

Ihminen on varmaankin tanssinut ennen kuin on osannut puhua.
 Tanssilla on lepytelty ja kunnioitettu jumalia, päästy yhteyteen henkien kanssa, kosiskeltu, kerrottu tarinoita yms.
Tanssi on kokonaisvaltaista ilmaisua. Koko keho on mukana liikkeessä ja mielen on keskityttävä siihen hetkeen. Tanssissa voi päästä flow-tilaan, jolloin kaikki muu häviää.
Sitä voisi verrata liikkuvaan meditaatioon? Rytmikäs kävelykin on hyvin meditatiivista. Liike ja rytmi yhdessä saavat kehosta ulos sellaista mitä paikallaan meditointi ei saa. Minun mielestäni. Kehomuistiinhan me varastoimme tukahdutettuja tunteita, pelkoja, käsittelemättömiä asioita.
Alunperin rytmiä tanssiin ovat tuoneet erilaiset lyömäsoittimet (alkaen omista jaloista ja käsistä).

Fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia
Liikunta sinällään on jo hyvin puhdistavaa. Kun siihen liitetään musiikki, koreografia ja muut tanssijat, onkin kasassa hyvin monimuotoinen kudelma terapiaa ja sosiaalista rakennelmaa.
Sävelten terapeuttinen energiavärähtely, lihasten ja koreografian hallinnan tuoma haaste ja mielihyvä, liikkeen aiheuttama kehon rentoutuminen ja veren ja aineenvaihdunnan aktivoituminen, sosiaaliset ulottuvuudet ja vuorovaikutus muiden tanssijoiden kanssa. Peilisolujen aiheuttama mielihyvän ja syvän yhteisymmärryksen tunne. Tanssin avulla voi myös rukoilla, ylistää Jumalaa ja kokea jumalallista yhteyttä itseään korkeampaan voimaan.
Erilaisilla rytmeillä ja sävelmillä on tietysti erilainen vaikutus. Nuoriso suosii raskaampaa musiikkia joka stimuloi heidän perusenergiakeskustaan, joka pitää sisällään peruselintoiminnot, sydämen, verenkierron, alkukantaiset tunteet, seksuaalisuuden. Siitähän kaikki alkaa ;)
Liike ja lihasten monimuotoinen toiminta stimuloi kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia, niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.
Jos tanssii ryhmässä tai paritanssia, on otettava huomioon myös kanssatanssijat. On osattava ottaa kontaktia, ennakoida ja reagoida toisten liikkeisiin, noudatettava etikettiä. Mukaan tulee myös reviirin hallinta ja jopa seksuaalienergia.
Kun jokaisen yksittäinen energiataso tanssissa nousee, helpottaa se myös toisten energiatason nousua ja sitä myöten koko ryhmä saa aikaan huikean energialatauksen joka näkyy ja tuntuu kaikissa osallistujissa.

Sosiaalisia ilmiöitä paritanssissa
Kunnianhimo, esiintymisvietti, ylemmyyden/alemmuudentunne ja jopa valtataistelu ovat osatekijöitä sosiaalisissa tanssissa. Tanssissa voi kehittyä koko ajan, voi halutessaan verrata itseään toisiin tanssijoihin, voi dominoida tai tulla alistetuksi, tuntea itsensä halutuksi tai tuntea itsensä hylätyksi. Tanssin välityksellä voi myös kilpailla toisten kanssa.
Tanssi voi olla hyvin sosiaalinen tapahtuma. Siinä luodaan kontakteja, jotka voivat vaikuttaa muuhunkin elämään. Tanssi lienee ainoita tapoja päästä luontevaan kosketuskontaktiin toisen -jopa aivan vieraan- ihmisen kanssa. Parturi-kampaaja ja lääkäri ovat ihmisiä jotka koskettelevat jokaista ihmistä jossain vaiheessa hänen elämäänsä, mutta siihen on syynsä ja se on yksipuolista kontaktia.
Suomalaisten reviirit ovat tutkitusti niin isot, että toisen ihmisen päästäminen kosketusetäisyydelle on jo iso juttu. Niinpä tanssi lähekkäin voi olla tunteita ja luurankoja ravisteleva kokemus. Joidenkin ihmisten lähellä on hyvä olla, toisten ei. Lähelle päästämisessä ja tulemisessa voi myös käyttää valtaa.
 Aina on niitä, jotka tansseissa pyrkivät lähietäisyydelle vastakkaista sukupuolta pariutumismielessä. Toiset taas tanssivat sen tuoman euforian tunteen ja hetkittäisten " koko elämä on tässä hetkessä" kokemusten vuoksi. Tanssin tuoman ilon ja mielihyvän vuoksi.

Yksi elementti tansseissa voi olla myös soittavaan yhtyeeseen tai laulajaan liittyvä ihannointi. Mutta se on jo oma juttunsa.

linkkejä jotka auttavat avaamaan muutamia käsitteitä:
 http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/peilisolut_auttavat_ymmartamaan_muita
https://jaanaparviainen.wordpress.com/2014/04/22/kehomuisti-traumaperaisista-stressihairioista-kollektiivisiin-traumoihin/
http://www.kristanssi.fi/kristillinen-tanssi

tukka auki

Muisto vuodelta 2008:

Eilen oli ensimmäinen ilta vuosiin kun sain rauhassa omassa kotona laittautua iltaan, ylellistä!
Tein siis poikkeuksen ja laitoin oikein rullat päähän ja ilta kului kikkarat hulmuten :)
 Yleensä hiukseni ovat aina jollain sykkyrällä kiinni.
Olihan se kuuma, kuin hattu päässä tuommoinen pitkä kiharapilvi. Tutut tanssittajat katsoivat hiukan oudoksuen. Naiset ihmettelivät kuinka on pitkät hiukset. Eihän se pituus nutturasta näy.
Muutenkin olin laittautunut hieman ylellisemmin ja huomasin että liiat liehukkeet on tanssiessa liikaa! Ja mummokenkiä (umpinaisia nahkakenkiä) kaipasin kun muutaman kerran jonkun korko rusahti jalkapöytään. Vieläkin on kipeitä jalassa.
Finlanders esiintyi. Takuuvarmaa tanssinautintoa! Paikalla oli paljon "finkkuporukkaa" ympäri suomen. Eli hyviä tanssittajia mutta myös paljon nuoria kauniita tyttöjä. Huomasin olevani jo vähän vanha... Huoh. Mutta tanssia sai kuitenkin! En tainnut viedä kuin 2 kertaa naista, muuten sain olla vietävänä.

Baarin puolella oli aivan uskomattoman upea esiintyjä. Muutama tanssittaja kehui illan aikana ja illan päätteeksi piti käydä tarkistamassa ja toden totta. Mies pianon ja upean äänen kanssa veti tunnelman kattoon ja jalat myös. Olin siinä vaiheessa jo niin väsynyt, etten jaksanut jäädä pidempään. Mutta Mr Breathless todella salpasi hengityksen! Kuuntele: http://www.mrbreathless.com/star.mp3
Ja olihan siellä myös Elvis, Eric Ray http://www.youtube.com/watch?v=xfa2_ucSA0g
Hassu näky tanssikansan keskellä, hih. Siellä baaripuolella varmasti hyvä. En nähnyt esiintymässä, vain pelleilemässä siellä tanssilavan puolella.

Sitten huomioita miesten ja naisten välisistä jännitteistä. Yksi iso miehekäs partasuumies rintakarvat paidan kauluksesta tursuten ilmaisi kiinnostustaan aika avoimesti ja se hieman haalensi tanssinautintoa. Minulle tulee vähän pakokauhuinen olo sellaisesta. Pitäisi vain oppia ottamaan ilolla ihailu vastaan. Kokemuksia on kuitenkin väärinymmärryksistä ja jopa häirinnästä ja siksi kai minulla iskee torjunta päälle tuollaisissa tilanteissa. Kun mies ei minua kiinnosta. Minua kiinnostavat miehet taas eivät tee tuollaisia lähestymisyrityksiä. Kummassa "vika", minun miesmaussa vai miesten ulosannissa?

Saako tanssi olla iloinen asia?

Minä nautin tanssista RAJATTOMASTI! Sovinnaisten "sääntöjen" kustannuksella iloitsen ja heittäydyn.
Minulla on hauskaa, mutta olen saannut kuulla, että sen vuoksi minua katsotaan paheksuvasti. Jaa. Eihän se minua haittaa mutta ihmetyttää.
"ilo ilman viinaa on teeskentelyä" sanoo sananlasku. Onkohan tuo iskostunut liian tiukkaan joidenkin päähän. Että joku kehtaakin hymyillä iloisesti tanssiessaan! Pahus, kun en osaa hapanta ilmettä naamaani vääntää kun tanssi vaan on niin hauskaa!
Tai että nainen tanssittaakin toista naista kun ei kukaan mies ymmärtänyt sillä kertaa hyvän päälle ;) Jokainen nainen kiittelee iloisesti vientiä, jotkut jopa kehaisevat että veitpä hyvin.
Ketkä sitten paheksuvat? Naiset, jotka jäivät seinäruusuiksi? Vai miehet? Miksi ihmeessä? (haen yleensä vasta sitten kun miehet ovat ensin hakeneet omansa)
Voisiko joku kertoa miksi nainen ei saisi viedä naista tanssilavalla? Tai miksi ihminen ei saa olla iloisen näköinen?
Muistuu mieleeni miten Korisevan Arjaa paheksuttiin liiasta iloisuudestaan. Onneksi hän ei siitä välittänyt vaan jatkoi omana suloisena ja iloisena itsenään! Kiitos Arjalle siitä!
Ehkä se on meillä Toivakkalaisilla synnyinvika?