Mikä saa ihmisen lähtemään lavatansseihin?

Tanssilavalla ihmiset, naiset ja miehet, liikkuttavat itseään musiikin tahdissa. Jokainen omalla tyylillään. Ja rytmillään. Hikisinä. Useimmat vakavina.
Kaksi kappaletta, ja vaihto. Naiset omaan riviin ja miehet omaansa. Miesten rivin lonkerot sykkivät naisten riviä kohti ja pian alkaa rituaali uudelleen.
Kaksi ihmistä tervehtivät toisiaan, tarttuvat kiinni toisistaan ja alkavat hakea yhteistä säveltä. Mies vie ja nainen kuuntelee, seuraa.

Tanssista voi muodostua kaunis, miellyttävä kokemus. Mies tuntee kuinka nainen seuraa ja tuntee vahvuutta ja kasvaa taidoissaan. Tuntoaistit herkkänä nainen aistii miehen viennin. Aivot lähettävät vaistomaisia käskyjä keholle toimia miehen kehon antamien sykäysten seuraamana. Kummastakin olo tuntuu hyvältä ja sanattomasti kumpikin yllyttää toistaan yhä haastavampiin kuvioihin ja vartalon hallintaan.
Hetken tuntuu että mies ja nainen sulautuvat yhteen, liikkuvat samassa energiassa. Kokemus saattaa olla lähes orgastinen.
Toinen musiikkikappale päättyy ja mies palauttaa naisen paikalleen, kumartaa kiitokseksi ja katse hapuilee jo uutta naista. Seuraavaa haettavaa.

Ulkoa päin tanssijat näyttävät hehkuvalta orgaaniselta massalta, joka kasautuu lavan laitamille ja keskustaa kohden liike lisääntyy. Jopa villiintyy. Kosteus tiivistyy ikkunoihin ja tunnelma on käsin kosketeltavaa.

Ilta illan jälkeen samat ihmiset hakeutuvat lavoille Miksi?
Intohimon riivaamina?
Yksinäisyyttään?
Kuluttaakseen aikaansa?
Tavatakseen ystäviään?
Kuuntelemaan musiikkia?

Mikä saa ihmisen lähtemään tanssilattialle?
Monelle se on sisäinen pakonomainen tarve. Jopa riippuvuus. Lavalta pois oleminen aiheuttaa vieroitusoireita; levottomuutta, tuskan tunnetta ja ajatuksen karkailua. Toisille fyysisiä oireita, pakkoliikkeitä.

Tanssista tulee himo. Sitä haluaa lisää, enemmän ja parempaa. Fyysiset rajat rikotaan maanisuuden iskiessä päälle. Vaikka hiki valuu ja jalkoja särkee, musiikin taas alkaessa, keho lähtee liikkeelle, mieli palaa lattialle.

On ihmisiä, jotka käyvät tanssimassa harvakseltaan. Se on heille satunnainen huvi. Elämän tilanne ei ehkä salli enempää tai tanssi ei kiinnosta niin paljoa. Käydään kuuntelemassa jotain tiettyä orkesteria, tanssitaan oman kumppanin kanssa ne muutamat valssit ja humpat. Tai mennään istumaan lavan laitamille josta hyvällä tuurilla ehkä joku tuttu hakee tanssimaan. Tai mennään hakemaan välillä se silmää miellyttävä ihminen, joka vielä sattuu olemaan rivissä jäljellä tai istumassa tuolirivillä.
On ihmisiä, jotka tulevat etsimään elämänkumppania tai jotkut jopa seksisuhdetta. Mutta jälkimmäistä haetaan enemmän ravintolasta. He käyvät lavalla niin kauan kuin kumppani löytyy. Sitten mielenkiinto siirtyy muihin osiin elämässä. Tanssimassa käydään korkeintaan sen oman kumppanin kanssa juhannuksena tai jos joku hyvä yhtye tulee lähilavalle.
On ihmisiä, jotka käyvät tanssimassa aina kun ehtivät. Työt järjestetään siten että ehdittäisiin tanssimaan. Samoin lomat.
Nämä ihmiset ovat ns. lavantautisia, kuten he itseään leikillisesti nimittävät. Heidän ystäväpiirinsä hupenee niihin, joita näkee lavoilla. Kaikki viikonloput ja useita iltoja viikollakin kuluu tanssin pyörteissä. He valmistautuvat tanssi-iltaan ajatuksella. Hiukset laitetaan siten, että kampaus kestää hikisen illan. Vaatteet valitaan siten, ettei valuva hiki näy niissä ainakaan heti. Monella on vaihtopaita mukana. Kengät ovat kunnon tanssikengät, jokaisella oman mieltymyksenä mukaiset.
Eri tanssilajeja harrastavat saattaa erottaa kengistä. Ei välttämättä, mutta joskus.